Tautitestit

Elämä Koirille Ry tautitestaa Venäjältä tulevat koirat Responsible Rescuen kriteerien mukaisesti punkkivälitteisten tautien (anaplasmoosi, babesioosi, borrelioosi, ehrlichioosi), sydänmadon (dirofilaria immitis) ja ihomadon (dirofilaria repens) sekä leishmanian varalta. Lämpimän ilmaston vuoksi sydänmatoa ja ihomatoa esiintyy lähinnä Etelä-Venäjällä, mutta ilmaston lämmetessä muuallakin tautiriski on myös ylempänä Venäjällä. Myös leishmaniaa saattaa esiintyä ihan Etelä-Venäjällä. Punkkivälitteisiä tauteja esiintyy jokaisessa maassa missä punkit elävät eli myös Suomessa. Koirat testataan verikokeilla (PCR) aina ennen Suomeen tuontia.

Sydänmato amerikkalainen (Dirofilaria immitis)

Amerikkalaista sydänmatoa esiintyy Euroopan lämpimissä maissa ja alueilla. Sydänmato leviää hyttysten välityksellä ja tarttuu pääsääntöisesti koiriin. Tartunnan saaneella koiralla ei ole oireita alkuvaiheessa ollenkaan, mutta myöhemmässä vaiheessa oireina esiintyy yskimistä ja hengenahdistusta. Toteaminen tapahtuu ainoastaan verikokeilla.

Ihomato (Dirofilaria repens)

Dirofilaria repens on niin sanottu koiran ihomato, sillä sen aikuismuodot elävät ihonalaiskudoksessa tuottaen mikrofilarioita verenkiertoon. Ihomato aiheuttaa yleensä pieniä patteja vartalon ihoon, mutta niitä voi esiintyä myös raajoissa ja päässä. Loinen on itsessään melko vaaraton, mutta voi aiheuttaa ihotulehduksia ja kutinaa. Loinen todetaan luotettavimmin verikokeilla.

Anaplasmoosi ja Borrelioosi

Anaplasmoosi on infektoituneiden puutiaisten levittämä tauti. Ne voivat levittää anaplasmoosia, borrelioosia, ehrlichioosia tai puutiaisaivokuumetta. Näistä anaplasmoosi, borrelioosi ja ehrlichioosi ovat bakteerien aiheuttamia tauteja, kun taas puutiaisaivokuume virusten. Anaplasmoosia ja borrelioosia esiintyy Suomessa lähinnä keväilisin, kesäisin ja syksyisin kun keskilämpötila ylittää viiden asteen. Borrelioosi on yleisempi kuin anaplasmoosi, mutta oirekuva on hyvin saman tyyppinen. Tulehdus tarttuu eläimeen aikaisintaan vuorokauden jälkeen kiinnittymisestä, mutta kaikki eivät sairastu, sillä pieni osa punkeista kantaa tartuntaa. Oireisiin kuuluu muunmuassa huonontunut yleiskunto, kuume, aristavat ja jäykät nivelet ja ontuminen, joka voi siirtyä jalalta toiselle eli niin sanotusti vaeltava ontuminen. Anaplasmoosin oireet alkavat 1-2 viikon kuluttua tartunnasta kun taas borrelioosin oireet alkavat vasta 2-5 kuukauden jälkeen puremasta. Molemmat tartunnat hoidetaan antibioottikuurilla. 

Ehrlichioosi 

Ruskea koirapuutiainen voi tartuttaa koiraan ehrlichioosia, joka on Ehrlichia canis -bakteerin aiheuttama tauti. Ehrlichioosia levittävät myös Ehrlichia chaffeesis -ja Ehrlichia ewingii -bakteerit, jotka voivat levittää tautia myös ihmiseen. Tartunta on levinnyt myös Suomeen koirien mukana, mutta tarttumisen mahdollisuus toisiin eläimiin on todella pieni.

Babesioosi

Babesioosi on puutiaisvälitteinen tauti eli alkueläimet pyrkivät tunkeutumaan punasoluihin. Tauti on maailmanlaajuinen ja on levinnyt myös Pohjoiseen Eurooppaan. Babesioosin tyypilliset oireet johtuvat hemolyyttisestä anemiasta ja toissijaisesti hapenpuutteen seurauksena syntyvistä elinvaurioista. Tartunnan saaneella koiralla on hyvä elinennuste jos tauti todetaan ja hoidetaan.

Leishmania

Tautia esiintyy yleisesti trooppisissa maissa ja tarttuu hietasääsken välityksellä. Suomessa tartunnan saaminen hietasääskeltä ei ole mahdollsita, koska hietasääskeä ei esiinny Suomessa. Taudin oireina on jatkuva kuumeilu, mutta oireet saattava esiintyä vasta 4-6 vuoden jälkeen tartunnan saamisesta. Tartuna tapahtuu verikontaktin välityksellä sekä pureman, siemennesteen istukan tai ruskena koirapunkin välityksellä.